Konnichiwa!

Junassa tullessani Naritan lentokentältä kohti Tokiota huomasin heti japanilaisissa epäaasialaisia piirteitä. Junassa oli nimittäin Kaakkois-Aasiasta poiketen todella hiljaista. Äijät selasivat mangaa ja koulupukuihin pukeutuneet tytöt kuiskuttelivat hiljaa. Japanissa on muuten puhelimeen puhuminen metroissa ja junissa kiellettyä, koska se voi häiritä lähitoveriasi. Muiden ihmisten kunnioittaminen on kokoajan läsnä - ihmiset hymyilevät ja kumartelevat jatkuvasti vaikka kuinka vituttaisi. Vastaavaa muiden ihmisten kunnioittamista on vaikea hakea tältä pallolta.

Tokiossa majoituin 8 yöksi Azuya-Inn nimiseen guest housiin, joka sijaitsee Minami-Senjussa n. 5-10min metromatkan päässä Uenosta. Aizuyassa saa halvalla hinnalla perinteisen japanilaisen huoneen, joissa on  oljista punotut tatamilattiat ja futon-vuoteet.
Traditionaalisuuden vastapainoksi saniteettitilat ovat nipponin huippuinsinöörien suunnittelemia -  suihkut toimivat automaattisesti ja  WC-pöntöissä on renkaan lämmittimet, sekä putki joka ruiskuttaa paineistettua vettä berberiisi tarpeesi tehtyä.

Parhaimpia syömäpaikkoja ovat mielestäni paikalliset izakayat, jotka tunnistaa ulkona roikkuvista punaisista paperivalaisimista. Iltaa kohti meininki rupeaa menemään villimmäksi, kun työmuurahaiset vapautuvat työsessioistaan ja lähtevät vielä muutamalle oluelle päivänsä päätteeksi. Ihmettelevät muuten usein, että miten pystyn lomailemaan pitkiä aikoja. Japanissa kun ei relaaminen tai downshitaushifistelyt ole muodissa - duunia tehdään päivässä ainakin 12 tuntia ja kesälomaa on kokonaiset 5 päivää. Monesti paikalliset eivät osaa kuitenkaan kuin muutaman sanan englantia, mutta pantomiimina asiat tuntuvat sujuvan hyvin. Erään japanilaisen herrasmiehen kanssa keskusteltiin ilman yhteistä kieltä mm. Venäjän ja Japanin sodasta, Hokkaidon ja Skandinavian samanlaisuudesta, sekä Kiinan ja Japanin saarikiistasta. Pienellä budjetilla liikkuvan matkaajan kannataa siis iltaisinkin olla Izakajoissa, sillä paikalliset (varsinkin vanhemmat äijät) tarjoat mielellään bisseä kummalliselle gaijinille.

Tokiosta on vaikea hahmottaa keskustaa, mutta karkeasti sanottuna Lounais-Tokio tarjoaa modernia pilvenpiirtäjää ja muurahaisarmejoidenlailla liikkuvia pukumiehiä. Koilis-osa, jonne itse majoituin on traditionaalisempaa aluetta temppeleineen ja pikkukojuineen. Oikeat temppelit lienevät kuitenkin Kiotossa, tai jossakin muualla, sillä niin karmeita turistirysiä ovat esim. Asakusan temppelit.

Shinjuku 1

Shinjuku 2

Shibuya

Tokyo view!

Shinjukun ja Shibuyan välissä sijaitsevaa Harajukua ei kannata missata. Harajuku on tarjoaa eskapismia nuorisolle Japanin konservatiivisista tavoista ja pukeutumisesta. Harajukussa nuoriso hengailee vapauteneesti ja pukeutuu mitä ihmeellisimpiin asukokonaisuuksiin. Pääkujalla myydään kaikkea pehmiksistä ghettovaatteisiin.

Harajuku girls 1

Harajuku girls 2

Viimeisenä iltana otin Japan Railwaysin junan Tokion Shinagawasta kohti Yokohamaa, joka on Japanin toisiksi suurin kaupunki. Yokohamassa on Japanin suurin satama, sekä maailman toisiksi suurin Chinatown, joka on ihan siisti paikka. Mielestäni muuta nähtävää ehkä hieman tylsähköksi jääneessä Yokohamassa ei ole. Ellet halua pällistellä pilvenpiirtäjiä, joita löydät kyllä Tokiostakin.
Tällä reissulla en ehtinyt olla kuin 9 päivää Nipponissa, mutta seuraavalla kerralla, kun tulen takaisin lähden ainakin Kiotoon, Osakaan ja Sapporoon. Nyt otan suunnaksi kuitenkin lounaan ja matkaan Hong Kongiin, jossa viivyn 5 yötä ennen Nepaliin menoa! Nousevan auringon maa kiittää ja kuittaa. Arigato go-zaimaaas!

Akihabara on Tokion manga -ja tietokoneshoppailuhelvetti. Materialismin kehto.